Prinssi Kaspian-elokuvan mainos raitsikkapysäkillä.
Tämän päivän Hufvudstadsbladet kirjoittaa, että Prinssi Kaspian on saanut elokuva-arvostelijat todella innostumaan, ja Prahassa yleisö nousi seisomaan ja taputtamaan Prinssi Kaspianin ensi-illassa [Samaa on kerrottu muualtakin.].
HBL su 6.7.2008, sivulla 26:
"Hyllat gäng. Filmen Berättelsen om Narnia: Prins Caspian har fått filmrecensenterna att gå i taket. På premiärvisningen i Prag i Tjecken fick en del av filmbesättningen motta stående ovationen från de tjeckiska fansen."
HBL;n tekstin yhteydessä olevassa värikuvassa on koko joukko: tuottaja Johnson, näyttelijät Skandar Keynes, William Mosley, Ben Barnes, ohjaaja Andrew Adamson sekä näyttelijät Anna Popplewell ja Georgie Henley.
HBL:n elokuva-arvostelu ei "nouse kattoon", mutta kertoo että vaikka ovet avautuivat ensimmäiselle Narnia-elokuvalle naristen, Prinssi Kaspian on valloittanut katsojat ja että hänen mukanaan olleet lapset huokasivat: "Ihanaa olla jälleen Narniassa".
Asiallisia ja jopa innostuneita ovat useimmat muutkin suomalaiset Prinssi Kaspian -elokuvan arvostelut. Helsingin Sanomissa oli jo aikaisemmin Jussi Ahlrothin erittäin asiallinen ja myönteinen arvostelu Prinssi Kaspianista. Onneksi, sillä muutoin Hesarin voisi sanoa olevan "out of touch" siitä, millaisia ihmiset Euroopassa ovat tällä vuosituhannella. Jesse Itkonen narisi nimittäin lauantain Hesarissa "Uskonto synkentää Narnian fantasiaa" (HS/leffat 5.7.2008) ja tekee pahan kömmähdyksen kirjoittaesaan "Uskonnon änkeäminen [!] tarinaan on elokuvan suurin kompastuskivi".
Narnian tarinoiden punainen lanka on nimittäin juuri kristinusko. C.S. Lewis esittää kuvitelman, olettamuksen (ei allegoriaa, C.S. Lewis käyttää sanaa 'supposal') siitä, millaisena kristinusko voisi esiintyä Narnian kaltaisessa satumaailmassa.
Jos menen katsomaan Buddhan lapsuutta esittävän elokuvan tai jonkun intialaisen elokuvan, osaan normaalin koulusivistyksen saaneena suomalaisena olettaa, että noissa elokuvissa käsitellään buddhalaisuutta ja hindulaisuutta. Se voi avartaa maailmaani. Samalla tavalla Narnia-elokuvat voivat avartaa sivistyneen ateistin maailmaa. Niistä samoin kuin Narnia-kirjoista saa asiantuntijan eli Cambridgen yliopiston keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professorin kokoaman hyvän peruspaketin länsimaisen kulttuurin rakennusaineksista: pohjoisesta mytologiasta, antiikin maailmasta ja kristinuskosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti